Etusivun vanhempia uutisia

Taidelauantai Kafé Kartanoss

 

 
 
Taidelauantaina Historiallisella museolla Kafé Kartanossa oli Kartanonm ystävien järjestämää nonstop-ohjelmaa otsikoilla Naisten ääniä Lahdesta ja Runoja Suomesta Suomi 100-juhlavuoden hengessä. Lisäksi pidettiin arpajaiset.
 
Huom!  Valokuvia-otsikkoa vasemmalla olevasta valikosta klikkaamalla pääset katsomaan Taidelauantain 2017 kuvia.
 
Oheisessa kuvassa lausuja Sisko Ojanperä yhdessä Naisten ääni-projektin suojelijan Siiri Äitee Rantasen kanssa.

 

 

Punaiset ruusukkeet- näytelmän 17 esitystä ja seminaari Sisällissota 1918 mielissä ja muistoissa muodostivat ainutlaatuisen kunnianhimoisen kokonaisuuden. Sitä mitä Lahdessa tapahtui vuonna 1918 ei pidä unohtaa. Monta sukupolvea on ehtinyt vaihtua sitten sisällissodan. Jokainen sukupolvi muistaa tapahtumia omalla tavallaan. 
 
Hiihtomuseon auditorioon 16.8. suuren mielenkiinnon vuoksi siirretty seminaari oli Punaiset ruusukkeet-näytelmän jälkeen piste i:n päälle. Siinä selitettiin ja taustoitettiin Lahden tapahtumia sisällissodan aikana. Historiantutkijat lähestyivät asiaa kiihkottomasti tutkimuksissaan esiintulleiden ja tarkistettujen faktojen valossa. 
 
FT Hannu Takala, joka oli suunnitellut koko seminaarin sisällön, aloitti seminaarin havainnollistaen esityksessään 95-päiselle osallistujajoukolle Lahden taisteluita vuonna 1918 huhtikuussa. Lahti oli tuolloin punaisten hallussa oleva tärkeä rautateiden risteyskohta, josta oli Kouvolan kautta suora yhteys Pietariin. Valkoisten joukot majuri Hans Kalmin johdolla kohtasivat Lahdessa huhtikuussa 1918 saksalaiset von Brandensteinin johtamat joukot tarkoituksenaan kukistaa punakaartilaiset. Saksalaiset ratkaisivat kysymyksen Lahden hallinnasta kaupungin länsipuolella saarroksiin joutuneiden punaisten antauduttua 1. päivä toukokuuta 1918. Heidät siirrettiin surullisenkuuluisalle Fellmanin peltojen väliaikaiselle vankileirille ja sieltä edelleen Hennalaan.
 
 
FT Tuomas Hoppu totesi niin punaisen kuin valkoisenkin propagandan vääristäneen naiskaartilaisten julkista kuvaa. Heidät, houskaartilaiset,  kuvattiin hurjina taistelijoina, joita katkeroituneet valkoiset kohtelivat ankaralla kädellä taistelujen laannuttua. Naiskaartilaisia kutsuttiin myös susinartuiksi ja ties miksi. Tuomas Hoppu selitti naisten olleen pääasiassa nuoria alle 24-vuotiaita, joista osa lähti mukaan aatteen palosta, vaihtoehtona tehdas- tai palvelustyölle, palkkaa ansaitakseen, kuuluakseen johonkin ryhmään. Syitä oli monia. Suomen sisällissodassa 2 600 naista tarttui aseisiin. Muutamat taistelivat valkoisten puolella. Punaisista 1 100 tuomittiin valtionrikosoikeudessa ja saman verran jätettiin tuomitsematta. Teloitettuja oli 270 ja sodassa kaatuneita 60. Kaiken kaikkiaan valtionrikosoikeudessa syytettynä oli kuitenkin kaikkiaan 5533 naista!
 
Kolmas luennoitsija oli Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti FT Marko Tikka. Hänen persoonallinen ja innostava esitelmänsä käsitteli Sisällissodan taistelujen ulkopuolella tapahtuneita väkivallantekoja, ns. punaista ja valkoista terroria. Kumpikin osapuoli teki rankaisutoimistaan muistiinpanot, joilla ikäänkuin haluttiin osoittaa, että kyse oli oikeudenistuntoa muistuttava virallisesti hyväksytty toimenpide. Tikka on käynyt läpi valtavan materiaalimäärän vähemmän virallisia säilyneitä lippusia ja lappusia perusteellisempien asiakirjojen lisäksi. Hän totesi, että osa näistä dokumentoiduista päätöksistä on tuhottu tai osittain tuhottu tai niitä ei ainakaan vielä ole löytynyt. Sama koski sekä punaisten että valkoisten kenttätuomioita. Tikka kysyi: Miksi? Em. toimia on selitetty yksityisinä kostotoimina, jotka tapahtuivat ilman kummankaan osapuolen sodanjohdon hyväksyntää. Marko Tikan laajaan lähdemateriaaliin pohjautuva väitöskirja Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918 osoittaa, että huomattavaa osaa molempien osapuolien, niin valkoisten kuin punaistenkin terrorista voidaan pitää organisoituna väkivaltana. Ei suinkaan ollut kysymys yksittäisistä rivimiehistä lähtöisin olevista kostotoimista, vaan toiminta oli lähtöisin päällystöstä ja erikseen muodostettujen organisaatioiden toiminnasta. Punaisesta terrorista noin kolmasosa, valkoisesta terrorista ehkä pääosa oli hyvinkin rationaalista rankaisutoimintaa. 
 
Erikoistutkija FT Ulla-Maija Peltonen käsitteli luennossaan sitä, miten me muistamme sisällissotaa.  Ulla-Maija Peltosen akateeminen tausta on 1918 sisällissodan suullisen ja kirjallisen kerronnan tutkimuksessa ja hän toimii folkloristiikan dosenttina Helsingin yliopiston  Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Peltonen on tutkinut mm. kriisiaikojen muistitiedon ja kerronnan tulkintoja. Tutkimuksessaan Muistin paikat hän on käsitellyt sisällissodan 1918 mentaalisen ja konkreettisen, henkilökohtaisen ja julkisen muistamisen ja unohtamisen prosesseja.
 
Seminaarin lopuksi Punaiset ruusukkeet -näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo aloitti oman esityksensä näyttämällä lyhyen filmin  Urajärven kartanoteatterin näytelmästä Veli veljeä vastaan ja Ainopuiston teatterin Punaisista ruusukkeista. Kummassakin näytelmässä  on aiheena sama ajanjakso, edellinen sijoittui kartanon vuosiin 1917 ja 1918 ja jälkimmäinen Lahden tapahtumiin vuonna 1918. Timo Taulo mainitsi että häntä ja  koko näytelmätiimiä askarrutti, miten yleisö suhtautuisi niin vaikeaan aiheeseen. Huoli osoittautui aiheettomaksi. Päinvastoin kiiteltiin, että kesäteatteri rohkeasti käsitteli vuoden 1918 traumaatista ajanjaksoa Lahden historiassa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lahden taisteluista. Taulo uskoi, että juuri nyt, vähän etupainotteisesti,  oli sopiva aika käsitellä aihetta. Näytelmässä ei otettu kantaa puoleen eikä toiseen vaan vuotta 1918 läpikäytiin rakkaustarinan muodossa. Koulukaverukset Iisakki ja Helmi, jotka jo kouluaikoina "tykkäsivät" toisistaan, joutuivat aatteellisesti vastakkaisiin leireihin. Valkoisiin lukeutuvan  kangaskauppias  Fagerholmin  pojan  Iisakin,   ja pehtoori Suomisen tyttären Punaisiin ruusukkeisiin aatteen innoittamana liittyneen Helmin rakkaus ei joutunut koetteille aatteiden vuoksi, vaan kesti nuorten elämän loppuun saakka, tosin lopputulos ei ollut "happy end". Lopuksi Ainopuiston teatterin Punaiset ruusukkeet astuivat yllättäen auditorion sivuovesta seminaari yleisön eteen   vartijansa Peuran saattamina kuulemaan kuolemantuomiotaan. 
 
Vaikuttava loppu hienolle kokonaisuudelle! Kiitos seminaarista, kiitos näytelmästä!
 
 

Seminaarin Sisällissota 1918 mielissä ja muistoissa ohjelma

Seminaari Lahden hiihtomuseon auditoriossa

16.8.2017 klo 9.30 – 15.00

OHJELMA

9.30            Kahvitarjoilu

10.00          Seminaarin avaus

10.05          Sisällissota 1918 Suomessa ja Lahdessa

                   Hannu Takala, dosentti, tutkimuspäällikkö

10.45          Naiskaartilaiset sodassa

                   Tuomas Hoppu, filosofian tohtori  

11.30          Oikeudenkäyttö sodan jälkeen

                   Marko Tikka, dosentti, filosofian tohtori  

12.15          Lounastauko

13.00          Sisällissota elokuvissa

Outi Hupaniittu, filosofian tohtori, arkistonjohtaja

13.45          Miten me muistamme sisällissotaa?

Ulla-Maija Peltonen, dosentti, erikoistutkija

14.30          Mistä aineksista teatteriesitys Punaiset

                   ruusukkeet syntyi?

Timo Taulo, ohjaaja, käsikirjoittaja

15.00          Seminaarin päätössanat

Seminaari on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen seminaariin pe 11.8. mennessä: sähköpostilla lahdenkartanonystavat@gmail.com tai puhelimitse 040 8110656. Samalla maininta kahvitukseen ja ruokailuun osallistumisesta.

 

Kahvi ja kakku, 4€

Lounas: lohikeitto, ruisleipä ja kotikalja/vesi, 7€

Lahden historiallinen museo sijaitsee Lahden kartanossa osoitteessa Lahdenkatu 4

 

Tervetuloa!

                

Monrepos-Salonkiyhtye Lahdesta esiintyy Viipurin Espilässä 8.-9.7.2017

 

Lahden kartanon ystävä ja Vuoden Ystävä 2015 pianisti Maarit Liimatainen soitti ja kertoi uutisenLahteen on perustettu Monrepos-Salonkiyhtye! Nimikin jo sanoo mistä on kysymys.

Samalla Maarit pyysi levittämään sanaa, että yhtye esiintyy heinäkuun 8.-9. päivä Viipurissa Uudessa Espilässä houkutellen kaikkia karjalaistaustaisia, hämäläisiä, savolaisia, lahtelaisia, hollolalaisia, kaikkia tulemaan paikan päälle nauttimaan musiikista ja kannustamaan vähän niin kuin urheiluväki lähtee omaa joukkuettaan tukemaan.

Viipurin perintö elää Lahdessa vielä tänäkin päivänä.

Viipurin musiikkiopisto siirtyi kaikkine saavutuksineen ja perinteineen evakkoon Lahteen. Näin lahtelainen musiikkielämä sai parhaan mahdollisen piristysruiskeen. (www.concis.fi/yhteystiedot-ja-esittely/historiaa/)
 
Lahden konservatorion opettajat ja Lahden kaupunginorkesterin muusikot ovat perinteestä tietoisina perustaneet  Monrepos-Salonkiyhtyeen. Eri kokoonpanoissa esiintyvässä Monrepos-Salonkiyhtyeessä soittavat: 
 
viulu: Annukka Nevalainen, Sirkku Hilanko
alttoviulu: Juhani Palola
sello: Tomi Uotila
kontrabasso: Anna Rinta-Rahko
huilu: Merja Kakko
klarinetti: Timo Saarenpää
fagotti: Harri Ahmas
piano: Maarit Liimatainen
 
Vielä ehtii hankkia viisumin ja hypätä Allegroon kuuntelemaan Monrepos-yhtyettä Viipuriin avautuneeseen Espilään. Ravintolan nimi on sama, paikka Torkkelin puistossa on sama ja myös ravintolan ulkomuoto näyttää samalta kuin ennen sotia. Ravintola aikoo ottaa myös entisiä suomalaisia ruokalajeja ruokalistalleen.(http://yle.fi/uutiset/3-9363327)
 
8.7. Espilässä Monrepos-Salonkiyhtyeen solistina esiintyy Hannu Lehtonen. Yhtyeen toinen esiintyminen on näillä näkymin 9.7. Alvar Aallon kirjatossa. Lähipäivinä Etelä-Suomen Sanomat julkaisee jutun  Monrepos-Salonkiyhtyeestä ja ohjelmistosta. Kannattaa lukea.
 
 

KUUKAUDEN TOIVOTTU 17.5.2017 KLO 17 - KESKUSTELUKÄVELY RIITTA NISKASEN KANSSA

Vintagen viemää - Suvi alkaa kartanosta 20.5. klo 11-16

Kiitos runovalinnoista 15. päivä maaliskuuta


Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi Kafé Kartanossa Lahden historiallisella museolla esitettiin 15. päivä maaliskuuta  seuraavien runoilijoiden runot:


Kaarlo Sarkia 11. 5. 1902    –  16. 11. 1945 : Älä elämää pelkää

Eino Leino  (1878-1926): Hymni tulelle, Nocturne, Hiihtäjän hyräily, Hymyilevä Apollo

Uuno Kailas (1901-1933): Suomalainen rukous, Kun olin kuollut

Aale Tynni ( 1913 -1997 Helsinki): Kaarisilta

Aleksis Kivi ((10.10.1834– 31. 12.1872) : Suomenmaa

Tommy Tabermann (1947-2010): Tee mitä tahansa, Minä uskon

Sari Niinistö : Kävelin metsässä (12.6.2008)

Marja-Leena Mikkola (1939-): Tyttö ja tanssiva karhu

Saima Harmaja (8.5.1913–21.4.1937): Onnellinen ilta, Rannalla

Elvi Sinervo (1912 - 1986): Minun mummoni

Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962) : Yksin oot sinä ihminen

Yrjö Jylhä (1903-1956): Kaivo

Tove Jansson (1914-2001): Höstvisan/ Syyslaulu

Lauri Viita (1916 -1965): Alfhild

 
Rakkaimpia runojaan olivat valinneet sekä jäsenistömme, Ainopuiston teatteri että lahtelaiset poliitikot ja sivistystoimen vaikuttajat.

Kiitos kaikille valinnoista ja mukanaolosta! 

Naisten ääni-taapaaminen II helmikuussa

 
Helmikuun Naisten ääni II ke 15.2.2017 klo 17 on Kuukauden toivotut-sarjamme jäsentapaamisia. Kuten  viime lokakuussakin, tämänkin tapaamisen vetää FM Tuulikki Ritvanen, joka on kirjoittanut projektin nettisivuille jo useampia pienoiselämäkertoja.
 
Naisten ääni I  -tapaamisessa lokakuussa 2016
sovimme uudesta tapaamisesta tämän vuoden puolella. Silloin meillä ehkä jo olisi luettavaksi ja kuultavaksi tarinoita suomalaisista naisista. Ei tarinoiden tarvitse vielä olla valmiita. On kyse prosessista, joka vaatiikin oman aikansa. Kokoonnumme kuuntelemaan valmiita ja puolivalmiita tarinoita, ja samalla saamaan ideoita ja keskustelemaan prosessin jatkamisesta. Kyllä suomalaisista naisistakin pitää olla pienoiselämäkertoja suuren yleisön luettavina. Miehistä on kerrottu vaikka kuinka paljon! Kirjalliseen muotoon jo työstetyt tarinat liitetään Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi Naisten ääni -verkkojulkaisuun, joka löytyy nimellä www.naistenaani.fi.
 
 
Viime lokakuussa paikalle tullut tuvan täydeltä naisia, joilla oli mielessään oma tarinansa, äidin tarina tai jonkun muun upean naisen tarina. Tuulikki Ritvanen esitteli läsnäolijoille Naisten ääni-idean ja antoi joitakin pienoiselämäkerran laatimisessa käyttökelpoisia vinkkejä. Kahvila täyttyi puheensorinalla. Paikalla oli myös "Äitee"Siiri Rantanen, joka konstailemattomaan tapaansa kuvaili omia elämänvaiheitaan hersyvän naurun myötä.
 
 
Helmikuun Naisten ääni II ke 15.2.2017 klo 17 on Kuukauden toivotut-sarjamme jäsentapaamisia. 
 
Tervetuloa joukolla mukaan kertomaan tarinoita tai vain kuuntelemaan niitä!
 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

09.09 | 02:28

WE OFFER ALL KIND OF LOANS - APPLY FOR AFFORDABLE LOANS.

Are you a business man or woman? Are you in any financial mess or Do you need funds to start up your own business? Do you need a loan to start a nice Small Scale and medium business? Do you have a

...
27.07 | 08:48

Kiva nähdä!
http://www.raha247.fi/

...
12.06 | 14:37

Tarvitsetko lainan? Jos kyllä, ota yhteyttä sähköpostilla; vdaniels0007@gmail.com

...
02.02 | 13:08

Kiitos, Saara, tarkkasilmäisyydestäsi. Aika hassu kirjoituserhetys. Nyt se on korjattu. Hymyillen kirjoitan vastautani sinulle.

Terveisin
Ulla Lilius

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS