LAHDEN KARTANON YSTÄVÄT

Vuoden 2017 hallitus Vas. Ulla Lilius. Irja Taskinen, Timo Taulo, Anneli Kokkonen, Anja Lindfors, Johannes Fröjdin, Marjatta Koivisto, Nanna Salmi

Näytelmä ja seminaari - kesän hieno kokonaisuus vuoden 1918 tapahtumista


Punaiset ruusukkeet- näytelmän 17 esitystä ja seminaari Sisällissota 1918 mielissä ja muistoissa muodostivat ainutlaatuisen kunnianhimoisen kokonaisuuden. Sitä mitä Lahdessa tapahtui vuonna 1918 ei pidä unohtaa. Monta sukupolvea on ehtinyt vaihtua sitten sisällissodan. Jokainen sukupolvi muistaa tapahtumia omalla tavallaan. 

Hiihtomuseon auditorioon 16.8. suuren mielenkiinnon vuoksi  siirretty seminaari oli Punaiset ruusukkeet-näytelmän jälkeen piste i:n päälle. Siinä selitettiin ja taustoitettiin Lahden tapahtumia sisällissodan aikana. Historiantutkijat lähestyivät asiaa kiihkottomasti tutkimuksissaan esiintulleiden ja tarkistettujen faktojen valossa. 

FT Hannu Takala, joka oli suunnitellut koko seminaarin sisällön, aloitti seminaarin havainnollistaen esityksessään 95-päiselle osallistujajoukolle Lahden taisteluita vuonna 1918 huhtikuussa. Lahti oli tuolloin punaisten hallussa oleva tärkeä rautateiden risteyskohta, josta oli Kouvolan kautta suora yhteys Pietariin. Valkoisten joukot majuri Hans Kalmin johdolla kohtasivat Lahdessa huhtikuussa 1918 saksalaiset von Brandensteinin johtamat joukot tarkoituksenaan kukistaa punakaartilaiset. Saksalaiset ratkaisivat kysymyksen Lahden hallinnasta kaupungin länsipuolella saarroksiin joutuneiden punaisten antauduttua 1. päivä toukokuuta 1918. Heidät siirrettiin surullisenkuuluisalle Fellmanin peltojen väliaikaiselle vankileirille ja sieltä edelleen Hennalaan.

FT Tuomas Hoppu totesi niin punaisen kuin valkoisenkin propagandan vääristäneen naiskaartilaisten julkista kuvaa. Heidät, houskaartilaiset,  kuvattiin hurjina taistelijoina, joita katkeroituneet valkoiset kohtelivat ankaralla kädellä taistelujen laannuttua. Naiskaartilaisia kutsuttiin myös susinartuiksi ja ties miksi. Tuomas Hoppu selitti naisten olleen pääasiassa nuoria alle 24-vuotiaita, joista osa lähti mukaan aatteen palosta, vaihtoehtona tehdas- tai palvelustyölle, palkkaa ansaitakseen, kuuluakseen johonkin ryhmään. Syitä oli monia. Suomen sisällissodassa 2 600 naista tarttui aseisiin. Muutamat taistelivat valkoisten puolella. Punaisista 1 100 tuomittiin valtionrikosoikeudessa ja saman verran jätettiin tuomitsematta. Teloitettuja oli 270 ja sodassa kaatuneita 60. Kaiken kaikkiaan valtionrikosoikeudessa syytettynä oli kuitenkin kaikkiaan 5533 naista!

Kolmas luennoitsija oli Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti FT Marko Tikka. Hänen persoonallinen ja innostava esitelmänsä käsitteli Sisällissodan taistelujen ulkopuolella tapahtuneita väkivallantekoja, ns. punaista ja valkoista terroria. Kumpikin osapuoli teki rankaisutoimistaan muistiinpanot, joilla ikäänkuin haluttiin osoittaa, että kyse oli oikeudenistuntoa muistuttava virallisesti hyväksytty toimenpide. Tikka on käynyt läpi valtavan materiaalimäärän vähemmän virallisia säilyneitä lippusia ja lappusia perusteellisempien asiakirjojen lisäksi. Hän totesi, että osa näistä dokumentoiduista päätöksistä on tuhottu tai osittain tuhottu tai niitä ei ainakaan vielä ole löytynyt. Sama koski sekä punaisten että valkoisten kenttätuomioita. Tikka kysyi: Miksi? Em. toimia on selitetty yksityisinä kostotoimina, jotka tapahtuivat ilman kummankaan osapuolen sodanjohdon hyväksyntää. Marko Tikan laajaan lähdemateriaaliin pohjautuva väitöskirja Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918 osoittaa, että huomattavaa osaa molempien osapuolien, niin valkoisten kuin punaistenkin terrorista voidaan pitää organisoituna väkivaltana. Ei suinkaan ollut kysymys yksittäisistä rivimiehistä lähtöisin olevista kostotoimista, vaan toiminta oli lähtöisin päällystöstä ja erikseen muodostettujen organisaatioiden toiminnasta. Punaisesta terrorista noin kolmasosa, valkoisesta terrorista ehkä pääosa oli hyvinkin rationaalista rankaisutoimintaa. 

Erikoistutkija FT Ulla-Maija Peltonen käsitteli luennossaan sitä, miten me muistamme sisällissotaa.  Ulla-Maija Peltosen akateeminen tausta on 1918 sisällissodan suullisen ja kirjallisen kerronnan tutkimuksessa ja hän toimii folkloristiikan dosenttina Helsingin yliopiston  Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Peltonen on tutkinut mm. kriisiaikojen muistitiedon ja kerronnan tulkintoja. Tutkimuksessaan Muistin paikat hän on käsitellyt sisällissodan 1918 mentaalisen ja konkreettisen, henkilökohtaisen ja julkisen muistamisen ja unohtamisen prosesseja.

Seminaarin lopuksi Punaiset ruusukkeet -näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo aloitti oman esityksensä näyttämällä lyhyen filmin  Urajärven kartanoteatterin näytelmästä Veli veljeä vastaan ja Ainopuiston teatterin Punaisista ruusukkeista. Kummassakin näytelmässä  on aiheena sama ajanjakso, edellinen sijoittui kartanon vuosiin 1917 ja 1918 ja jälkimmäinen Lahden tapahtumiin vuonna 1918. Timo Taulo mainitsi että häntä ja  koko näytelmätiimiä askarrutti, miten yleisö suhtautuisi niin vaikeaan aiheeseen. Huoli osoittautui aiheettomaksi. Päinvastoin kiiteltiin, että kesäteatteri rohkeasti käsitteli vuoden 1918 traumaatista ajanjaksoa Lahden historiassa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lahden taisteluista. Taulo uskoi, että juuri nyt,  vähän etupainotteisesti,  oli sopiva aika käsitellä aihetta. Näytelmässä ei otettu kantaa puoleen eikä toiseen vaan vuotta 1918 läpikäytiin rakkaustarinan muodossa. Koulukaverukset Iisakki ja Helmi, jotka jo kouluaikoina "tykkäsivät" toisistaan, joutuivat aatteellisesti vastakkaisiin leireihin. Valkoisiin lukeutuvan  kangaskauppias  Fagerholmin  pojan  Iisakin,   ja pehtoori Suomisen tyttären Punaisiin ruusukkeisiin aatteen innoittamana liittyneen Helmin rakkaus ei joutunut koetteille aatteiden vuoksi, vaan kesti nuorten elämän loppuun saakka, tosin lopputulos ei ollut "happy end". Lopuksi Ainopuiston teatterin Punaiset ruusukkeet astuivat yllättäen auditorion sivuovesta seminaari yleisön eteen   vartijansa Peuran saattamina kuulemaan kuolemantuomiotaan. 

Vaikuttava loppu hienolle kokonaisuudelle! Kiitos seminaarista, kiitos näytelmästä!


SEMINAARI SISÄLLISSOTA 1918 MIELISSÄ JA MUISTOISSA


Seminaari Lahden hiihtomuseon auditoriossa

16.8.2017 klo 9.30 – 15.00

OHJELMA

9.30            Kahvitarjoilu

10.00          Seminaarin av aus

10.05          Sisällissota 1918 Suomessa ja Lahdessa

                   Hannu Takala, dosentti, tutkimuspäällikkö

10.45          Naiskaartilaiset sodassa

                   Tuomas Hoppu, filosofian tohtori  

11.30          Oikeudenkäyttö sodan jälkeen

                   Marko Tikka, dosentti, filosofian tohtori  

12.15          Lounastauko

13.00          Sisällissota elokuvissa

Outi Hupaniittu, filosofian tohtori, arkistonjohtaja

13.45          Miten me muistamme sisällissotaa?

Ulla-Maija Peltonen, dosentti, erikoistutkija

14.30          Mistä aineksista teatteriesitys Punaiset

                   ruusukkeet syntyi?

Timo Taulo, ohjaaja, käsikirjoittaja

15.00          Seminaarin päätössanat

Seminaari on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen seminaariin pe 11.8. mennessä: sähköpostilla lahdenkartanonystavat@gmail.com tai puhelimitse 040 8110656. Samalla maininta kahvitukseen ja ruokailuun osallistumisesta.


Kahvi ja kakku, 4€

Lounas: lohikeitto, ruisleipä ja kotikalja/vesi, 7€

Lahden historiallinen museo sijaitsee Lahden kartanossa osoitteessa Lahdenkatu 4

Tervetuloa!

       historiallisen museon etusivulle  Lahden historiallinen museo                                                                     

Monrepos-Salonkiyhtye Lahdesta esiintyy Viipurin Espilässä 8.-9.7.2017


Lahden kartanon ystävä ja Vuoden Ystävä 2015 pianisti Maarit Liimatainen soitti ja kertoi uutisen. Lahteen on perustettu Monrepos-Salonkiyhtye! Nimikin jo sanoo mistä on kysymys.

Samalla Maarit pyysi levittämään sanaa, että yhtye esiintyy heinäkuun 8.-9. päivä Viipurissa Uudessa Espilässä houkutellen kaikkia karjalaistaustaisia, hämäläisiä, savolaisia, lahtelaisia, hollolalaisia, kaikkia tulemaan paikan päälle nauttimaan musiikista ja kannustamaan vähän niin kuin urheiluväki lähtee omaa joukkuettaan tukemaan.

Viipurin perintö elää Lahdessa vielä tänäkin päivänä.

Viipurin musiikkiopisto siirtyi kaikkine saavutuksineen ja perinteineen evakkoon Lahteen. Näin lahtelainen musiikkielämä sai parhaan mahdollisen piristysruiskeen. (www.concis.fi/yhteystiedot-ja-esittely/historiaa/)

Lahden konservatorion opettajat ja Lahden kaupunginorkesterin muusikot ovat perinteestä tietoisina perustaneet  Monrepos-Salonkiyhtyeen. Eri kokoonpanoissa esiintyvässä Monrepos-Salonkiyhtyeessä soittavat: 

viulu: Annukka Nevalainen, Sirkku Hilanko
alttoviulu: Juhani Palola
sello: Tomi Uotila
kontrabasso: Anna Rinta-Rahko
huilu: Merja Kakko
klarinetti: Timo Saarenpää
fagotti: Harri Ahmas
piano: Maarit Liimatainen

Vielä ehtii hankkia viisumin ja hypätä Allegroon kuuntelemaan Monrepos-yhtyettä Viipuriin avautuneeseen Espilään. Ravintolan nimi on sama, paikka Torkkelin puistossa on sama ja myös ravintolan ulkomuoto näyttää samalta kuin ennen sotia. Ravintola aikoo ottaa myös entisiä suomalaisia ruokalajeja ruokalistalleen.(http://yle.fi/uutiset/3-9363327)

8.7. Espilässä Monrepos-Salonkiyhtyeen solistina esiintyy Hannu Lehtonen. Yhtyeen toinen esiintyminen on näillä näkymin 9.7. Alvar Aallon kirjatossa. Lähipäivinä Etelä-Suomen Sanomat julkaisee jutun  Monrepos-Salonkiyhtyeestä ja ohjelmistosta. Kannattaa lukea.



KUUKAUDEN TOIVOTTU 17.5.2017 KLO 17 - KESKUSTELUKÄVELY

VINTAGE - SUVI ALKAA KARTANOSTA LA 20.5.2017

Matkan jälkeen - Tarto-Viljandi- matkakokemuksia


Lue Kartanon ystävien tekemästä toukokuun alun matkasta Tarttoon ja Viljandiin klikkaamalla vasemmalla olevasta valikosta otsikkoa "Matkan jälkeen".



Kartanon äitienpäivä

Kiitos runoista!


Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi Kafé Kartanossa Lahden historiallisella museolla esitettiin 15. päivä maaliskuuta  seuraavien runoilijoiden runot:

Kaarlo Sarkia ( 11. 5. 1902      16. 11. 1945 ) [ : Älä elämää pelkää

Eino Leino  (1878-1926): Hymni tulelle, Nocturne, Hiihtäjän hyräily, Hymyilevä Apollo

Uuno Kailas (1901-1933): Suomalainen rukous, Kun olin kuollut

Aale Tynni ( 1913 -1997 Helsinki): Kaarisilta

Aleksis Kivi ((10.10.1834– 31. 12.1872) : Suomenmaa

Tommy Tabermann (1947-2010): Tee mitä tahansa, Minä uskon

Sari Niinistö : Kävelin metsässä (12.6.2008)

Marja-Leena Mikkola (1939-): Tyttö ja tanssiva karhu

Saima Harmaja (8.5.1913–21.4.1937): Onnellinen ilta, Rannalla

Elvi Sinervo (1912 - 1986): Minun mummoni

Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962) : Yksin oot sinä ihminen

Yrjö Jylhä (1903-1956): Kaivo

Tove Jansson (1914-2001): Höstvisan/ Syyslaulu

Lauri Viita (1916 -1965): Alfhild

 
Rakkaimpia runojaan olivat valinneet sekä jäsenistömme, Ainopuiston teatteri että lahtelaiset poliitikot ja sivistystoimen vaikuttajat.

Kiitos kaikille valinnoista ja mukanaolosta! 

Yhdistyksen Facebook sinunkin luettavissasi


Voit seurata Lahden kartanon ystävät ry:n Facebook-profiilia vaikka et itse olisikaan mukana Facebookissa. Yhdistys- ja järjestösivuja voit halutessasi katsoa ja lukea ilman erillistä kirjautumista.

Kirjoita hakukenttään ja tutustu:

https://www.facebook.com/kartanonystavat/



BUSSIPYSÄKKI VAIHTUU





Kuva: Eesti Rahva Muuseum

Huomio Kartanon ystävien kevätmatkaan Tarttoon ja Viljantiin osallituvat!
 
Rantakartanon kadunrakennustöiden vuoksi Kartanon edustalla ollut tilausajolaituri poistuu käytöstä. LÄHDEMME SIKSI MATKALLE TORIN LAIDALTA, MAROLANKADUN TURISTIPYSÄKILTÄ.
 
Paras aika Tarton vierailulle on keväällä toukokuussa tai syksyllä syyskuussa. Silloin kaupunki on  täynnä elämää  ja siellä on lämmintä 

Klikkaa vasemmalta Retkiä ja 
matkoja ja lue lisää Tartosta.

Lahti 2017 MM-kisojen välipäivä - Kapteeni Fellmanin hiihtokoulu!



Aurinkoisena kisamaanantaina 27.2. Ainopuiston teatteri järjesti Aino-puistossa KAPTEENI FELLMANIN HIIHTOKOULUN. Loimaan perinnesuksi oli tuonut paikalle historiallisia perinnesuksia ja vähän uudempiakin suksipareja kokeiltavaksi. Paikalla  tuoksui terva,sillä suksia paahdettiin entismaailman malliin. Aino-puistoa kiersi latu ja jokainen lenkin kiertänyt hiihtäjä sai maalissa mukillisen Ida-rouvan mustikkakeittoa, joka oli keittänyt Kartanon ystävien Ritva-rouva. Mustikkakeittoa meni ainakin kuusi litraa.

Kafé Kartanossa oli tarjolla kisaturisteille ja muille "Finnish Coffee Break" suomalaisine kahvipöydän antimineen. Kahvilassa tuoksui vastaleivottu pulla ja soi pianomusiikki, jota soitteli kahvittelijoiden iloksi koko tapahtumapäivän, pieniä taukoja lukuunottam atta musiikinopiskelija Tia Nikkilä. Kahvittelijoita riitti tasaisena virtana koko päivän.

Ainopuiston teatterin ensi kesän näytelmään Punaiset ruusukkeet myytin jo nyt teatterilippuja. Museon näyttelyyn sai tutustua Lahti 2017 MM-kisojen välipäivänä   maksutta.







Finnish Coffee Break - Kahvia ja pullaa Historiallisella museolla MM-kisojen aikana



Kafé Kartano on avoinna to 23.2. - ma 27.2.2017 klo 12-16. 

Maanantaina 27.2.2017 klo 11-16.
Kahvilassa soi piano, jota soittaa musiikinopiskelia Tia Nikkilä.

Kartanon ystävien vapaaehtoiset palveluksessanne. Tervetuloa!


Kevätmatka Tarttoon ja Viljandiin 5.-7.5.2017

Lähde kanssamme Kartanon ystävien runsaasti ohjelmaa sisältävälle keväiselle matkalle Tarttoon ja Viljandiin!

Lue LAHDEN KARTANON YSTÄVIEN KEVÄTMATKASTA TARTTOON JA VILJANDIIN 5.-7.5.2017  tarkemmin klikkaamalla valikosta Retkiä ja matkoja.

Yhdistyksen hallitus 2017


Syyskokouksessa 29.11.2016 valittu uusi hallitus järjestäytyi 11.1.2017.   
 
Ulla Lilius, puheenjohtaja   
Timo Taulo, varapuheenjohtaja
Johannes Fröjdin, sihteeri
Anja Lindfors,rahastonhoitaja 
Marjatta Koivisto
Irja Taskinen
varajäsenet: Anneli Kokkonen ja Nanna Salmi


Oheisessa valokuvassa: Puheenjohtaja Ulla Lilius edessä. takana oik. Timo Taulo, Anja Lindfors, Irja Taskinen, Nanna Salmi ja Marjatta Koivisto. Kuvasta puuttuu Anneli Kokkonen.


Klikkaa vasemmalta valikon palkista otsikkoa´Yhdistyksestä´ ja sen alasivua ´Hallitus´. Tutustut siellä paremmin  hallituksen jäseniin, jotka vastaavat kukin omalla persoonallisella tavallaan heille esitettyihin kysymyksiin.

Naisten ääni - tapaaminen helmikuussa

Helmikuun Naisten ääni II ke 15.2.2017 klo 17 on Kuukauden toivotut-sarjamme jäsentapaamisia. Kuten  viime lokakuussakin, tämänkin tapaamisen vetää FM Tuulikki Ritvanen, joka on kirjoittanut projektin nettisivuille jo useampia pienoiselämäkertoja.

Naisten ääni I  -tapaamisessa lokakuussa 2016
sovimme uudesta tapaamisesta tämän vuoden puolella. Silloin meillä ehkä jo olisi luettavaksi ja kuultavaksi tarinoita suomalaisista naisista. Ei tarinoiden tarvitse vielä olla valmiita. On kyse prosessista, joka vaatiikin oman aikansa. Kokoonnumme kuuntelemaan valmiita ja puolivalmiita tarinoita, ja samalla saamaan ideoita ja keskustelemaan prosessin jatkamisesta. Kyllä suomalaisista naisistakin pitää olla pienoiselämäkertoja suuren yleisön luettavina. Miehistä on kerrottu vaikka kuinka paljon! Kirjalliseen muotoon jo työstetyt tarinat liitetään Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi Naisten ääni -verkkojulkaisuun, joka löytyy nimellä www.naistenaani.fi.

Viime lokakuussa paikalle tullut tuvan täydeltä naisia, joilla oli mielessään oma tarinansa, äidin tarina tai jonkun muun upean naisen tarina. Tuulikki Ritvanen esitteli läsnäolijoille Naisten ääni-idean ja antoi joitakin pienoiselämäkerran laatimisessa käyttökelpoisia vinkkejä. Kahvila täyttyi puheensorinalla. Paikalla oli myös "Äitee"Siiri Rantanen, joka konstailemattomaan tapaansa kuvaili omia elämänvaiheitaan hersyvän naurun myötä.

Helmikuun Naisten ääni II ke 15.2.2017 klo 17 on Kuukauden toivotut-sarjamme jäsentapaamisia. 

Tervetuloa joukolla mukaan kertomaan tarinoita tai vain kuuntelemaan niitä!


Suomen juhlavuosi



Onnittelemme 100-vuotta täyttävää Suomeamme! Kartanon ystävät on museon mukana eri tapahtumissa juhlimassa pirteää satavuotiasta. 

ASKO - huonekaluja Lahdesta



Lahden kaupunginmuseo julkaisi syyskuussa  2016 upean kirjan
"ASKO - huonekaluja Lahdesta".Sen ovat kirjoittaneet  museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm. 

Kirjaa saa ostaa Lahden Museokaupoista, ja jäsenemme saavat siitä 10 % alennuksen. Jälleen kiva lahjakirja juhliin!

Museonystävät vuotuisessa tapaamisessa Helsingissä


Museonystävät kokontuivat 10.9. 2016 vuotuiseen  DAMY ry:n järkestämään  tapaamiseen Designmuseossa Helsingissä. Vuoden 2017 museonystävätapaamisen järjestää Suomen merimuseon tuki ry Kotkassa. Tarkempi ajankohta ohjelmineen ilmoitetaan kevään aikana.

Kartanon alkuperäinen kalusto


August ja Ida Fellmanin ruokasalin kalusto on palannut kotiin Kartanoon Lahden kartanon ystävien hankintana. T Kalusto on nähtävissä aina museon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaisin.

KARTANON KERTOMAA - KYSY MUSEOKAUPASTA


Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Kartanon ystävä | Vastaa 08.12.2015 00.27

Hienoa, että saadaan museokortti Lahteenkin!

Vanhaa arvostava | Vastaa 12.02.2015 17.14

Sivut ovat helppolukuiset, ne ovat jotenkin Kartanon arvoon sopivat, kauniisti toteutetut.

Historiasta kiinnostunut | Vastaa 28.04.2013 14.04

Oletteko ajatelleet, että Kartanossa on ollut elämää ennen Fellmanin aikojakin?
Talonpojat,kartanon isännät ovat uurastaneet, käyskennelleet siellä missä me nyt

JA TOINENKIN 08.05.2013 00.39

Niin, itseäni vallankin kiinnostaisi, sillä esi-isiäni on tuon tilan alueella ilmeisesti syntynytkin, ja vain vuosia ennen sen siirtymistä Fellmanille.

Katri Jaronen | Vastaa 17.09.2012 21.51

Kartanon etusivu, musiikkia ja kuvaa, erinomainen aloitus. Kuuntelen aina musiikin useaan kertaa, mielestäni se on mukaansa tempaava. Kiitoksin Katri

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

27.07 | 08:48

Kiva nähdä!
http://www.raha247.fi/

...
12.06 | 14:37

Tarvitsetko lainan? Jos kyllä, ota yhteyttä sähköpostilla; vdaniels0007@gmail.com

...
02.02 | 13:08

Kiitos, Saara, tarkkasilmäisyydestäsi. Aika hassu kirjoituserhetys. Nyt se on korjattu. Hymyillen kirjoitan vastautani sinulle.

Terveisin
Ulla Lilius

...
02.02 | 12:12

Yritin vain sanoa että tuolla on kirjoitusvirhe.. siinä lukee että 3 PERÄSTÄ lentänyttä lasta.. luulen että tarkoitit pesästä

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS