Puheenjohtajalta 2019

 

Ulla Lilius: Lahden kartanon ystävien puheenjohtajuutta 2011-2019

 

Nyt on koittanut hetki kiittää eri tahoja ajasta, joka minulla on ollut ilo toimia Lahden kartanon ystävien puheenjohtajana. Yhdeksän vuotta siinä mennä hurahti.

 

Vuonna 2011 Kärjen Eevan ja Pajalan Jarin kanssa aloitimme museon väen houkuttelemina. Ensimmäisenä vuotena saimme mukaan vähän yli 20 jäsentä ja viime vuonna meitä oli yli 200. Jäsenrekisterihän käydään läpi vuosittain ja siitä poistetaan kesäkuun alussa aina jäsenet, joilta jäsenmaksu puuttuu kahdelta edeltävältä vuodelta. Uskollisimmat jäsenemme ovat olleet mukana vuodesta 2011 lähtien, ja koko ajan olemme saaneet myös uusia jäseniä. Kotimuseomme ollessa korjauksen vuoksi suljettuna, uusia jäseniä on uskaltautunut mukaan reilut toistakymmentä, kun se aiempina vuosina on ollut yli kaksikymmentä uutta jäsentä per vuosi.

 

Yhdistyksen hallitukset ovat vaihtuneet ja kunkin hallituksen sovittu tehtävien jako ja toimintatarmo on luonnollisesti vaihdellut. Ajan mittaan halukkuus syyskokouksessa asettua ehdolle hallituksen jäseniä valittaessa on hiipunut. Sama ilmiö on havaittu kaikissa yleishyödyllisissä yhdistyksissä, joissa mukanaolo on vapaaehtoistoimintaa ja meidän tapauksessamme sitä mitä suurimmassa määrin. Kuitenkin se on harrastus, jossa näkee, kokee ja oppii koko ajan uutta. On entistä vaikeampia löytää hallitukseen ehdolle henkilöitä, jotka eivät kokisi ylipuhumisen jälkeen suostuessaan ehdolle uhrautuvansa. Uhrautuminen lähtökohtana  tekee hallituksen jäsenyydestä helposti omaan ajankäyttöön sopimattoman riesan.  

 

Hallituksen jäsenyys nykyisellään edellyttää myös sen verran tietokoneosaamista, että sähköpostiyhteydet saadaan toimimaan ka tieto kulkemaan. Melkein kaikilla jäsenistöstä muutamaa yhden käden sormilla laskettavaa jäsentä lukuun ottamatta on sähköpostiosoite, mikä helpottaa säännöllisten jäsenkirjeiden ja muun infon levittämistä jäsenistön tietoisuuteen. Hallituksen puheenjohtajan valinnan jälkeen hallituksen tehtävänjako ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Hallituksen pitäisi löytää keskuudestaan puheenjohtajan tueksi varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Edellä mainituista vaikeinta on ollut saada yhdistykselle sihteeri. Edellisenä vuotena oli nk kiertävä sihteeri eli jokainen hallituksen jäsen vuorotellen toimi sihteerinä, mutta asiapapereiden kansioihin vieminen ym jäi puheenjohtajan tehtäväksi. Tänä vuonna hallituksella oli sihteeri, mutta arkistoiminen tapahtui edelleen puheenjohtajan toimesta. Se ei ole hyvä käytäntö. Se kuormittaa liikaa puheenjohtajaa yhdistyksessä, jonka toiminta on yhtä vilkasta kuin Lahden kartanon ystävissä on ollut.

 

Kun yhdistys ja säännöt v 2011 oli Patentti- ja rekisterihallituksessa hyväksytty, Kolme henkilöä, edellä mainitut Eeva Kärki, Jari Pajala ja minä pidimme perustamiskokouksen ja valitsimme hallituksen. Järjestäytyminen sujui helposti. Puheenjohtajan pesti tuli minun kontolleni. Eeva Kärki tarttui tarmokkaasti sihteerin ja rahastonhoitajan tehtäviin ja Jari Pajalasta tuli varapuheenjohtaja. Ilman Eeva Kärjen kykyä nähdä olennainen, hoitaa dokumentit ja asiapaperit tavalla, joka helpotti tulevia hallituksia ja tulevaa toimintaa. Rahastonhoitajana Eeva loi pohjan asianmukaiselle ja selkeälle raha-asioiden hoidolle muistuttaen hallitusta innostuksen ideoiden lennellessä realiteeteista. Eeva Kärki loi pohjan kirjanpidon ja tilinpäätöksen toimintamalliksi tulevien rahastonhoitajien työn helpottamiseksi. Ilman Eeva Kärjen tarkkuutta ja taitoa yhdistyksen toiminnan alkaessa en olisi uskaltanut perustettavan museonystäväyhdistyksen puheenjohtajaksi. Lämmin kiitos Eevalle arvokkaasta pohjatyöstä.

 

Ensimmäinen syyskokous pidettiin marraskuussa 2011 jolloin hallitus laajeni, kun mukaan tulivat Amerikasta hiljakkoin Suomeen ja Lahteen takaisin muuttanut Heljä Laine, matkailualan lahja yhdistyksellemme Maisa Lappi, sittemmin Matka-Maisaksi ristitty sekä Ulla Thil, Kafé Kartanosta usean vuoden tehokkaasti vastannut hymyilevä energiapakkaus. Yhdistyksessä alkoi ennennäkemätön aktiivisuuden ja innostuksen aika. Mutta niin oli museossakin upeita näyttelyitä, jotka houkuttelivat kävijöitä niin läheltä kuin kauempaakin.

 

Ulla Thil hoiti Historialliseen museoon Kapteenin huoneeseen nopeassa tahdissa pystyynpantua Kafé Kartanoa taitavasti ja osoittautui varsinaiseksi monitoimiosaajaksi. Vaatesuunnittelija Kaija Parkkonen suunnitteli helmikuussa 2012 Historiallisen museossa avattuun jugendnäyttelyyn Kuusenoksa ja lukinlanka vihreät jugend-esiliinat kahvilan vapaaehtoisille. Näyttely keräsi väkeä ja kahvila oli viikonloppuisin avoinna.  Ulla Thil tilasi Leipomo Pulla-Pojilta sen nykyisen johtajan Kari Virtasen kahvilaan kanssamme suunnittelemia kauniita Kartano-leivoksia ja jos tarve vaati, itse leipoi kakkua tai pikkuleipiä tai vaikka lauloi onnittelulaulun tarvittaessa.  Yleishyödyllisen yhdistyksen sen toiminnalle verottajan neuvomissa puitteissa kahvila ja jäsenmaksut mahdollistivat yhdistykselle museon toimintojen rahallisenkin tukemisen. Saatoimme myös sisustaa kahvilaa ostamalla sinne jugendkalustoksi kutsumamme astiakaapin, pöytiä, tuoleja ja piirongin.

 

Reilun vuoden päästä jugendnäyttelyn jälkeen avattiin niin ikään suuren yleisömenestyksen saanut näyttely Viipuri mon amour, jossa Ulla Thil ja yhdistyksen vapaaehtoiset kantoivat Kaija Parkkosen suunnittelemia Viipurin Pyöreän tornin innoittamia kauniita valkoisia ihastusta herättäneitä esiliinoja. Ulla Thilille haluan osoittaa mitä lämpimimmät kiitokset yhteistyöstä, joka poiki museollekin monenlaista hyvää.

 

Matka-Maisamme Maisa Lappi alkoi laatia Kartanon ystäville ”käsintehtyjä” retkiä kotimaassa ja matkoja ulkomaille. Pian vakiintui käytäntö että me museonystävät teimme keväällä kotimaan retken ja syksyllä ulkomaiseen kohteeseen ja kaiken kukkuraksi vielä jouluretken. Varsin pian Kartanon ystävistä muodostui eräänlainen reissuryhmä, vakiojoukk0, joka on osallistunut melkein kaikkiin Maisan matkoihin odottaen jo aina seuraavaa.  Laitanpa tähän komean lista yhdistyksen matkoista ja retkistä, joista valtaosan olemme tehneet Matka-Maisan kanssa.  Kiitoksen sanan kohdistan myös retkiä vetäneille Eeva Kärjelle, Erja Wiikille ja Irja Taskiselle. Matkojen rakentaminen vaatii paljon työtä, kontaktinottoja, yllättävien muutosten selvittelyä ja ennen muuta hyviä hermoja.

 

Muistin virkistykseksi  kaikki vuosina vuosina 2011 – 2019 tehdyt retket ja matkat:

2011 Viipuri, Heinola, 2012 Lappeenranta, Tallinna, 2013 Riika, Sysmä, Herrala, 2014 Urajärvi, Ahvenanmaa, Porvoo  2015 Mänttä, Viipuri, Töyrylä&Moisio, Loviisa, 2016 Tuusula&Helsinki, Verla, Herrala 2017 Tartto&Viljandi, Malmgård&Strömfors, Id&Lentomuseo, 2018 Turku, Porkkalan parenteesi, Lyypekki, 2019 Tampere, Viipuri, Tuusulan taiteilijayhteisö, Sastamala&Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.

 

Maisalle kiitos tuhannesti yhdistyksemme toiminnan innostavasta ja mielekkäästä sisällön tuottamisesti antoisien retkien ja matkojen muodossa. Uskomaton turnauskestävyys ja pitkämielisyys ovat olleet Maisan tavaramerkkejä.  

 

Edellä olen nostanut esiin nimeltä mainiten muutamia yhdistyksen hallituksissa mukana olleita aktiivisesti toiminnan kehittämiseen osallistuneita henkilöitä. En ole unohtanut monia muita hallituksien jäseniä ja yhdistyksen jäsenistlöä, jotka ovat  omalta osaltaan toimineet Kartanon ystävien ja museonystävyyden hyväksi. Parhaiden aktiviteettien idean on esittänyt joku jäsenistöstä.

 

Poimin muutaman mieleeni jääneen ja vaikuttavan esimerkin moninaisesta museonystävätoiminnastamme.

Vuoden ystävä: Vuoden ystäviä aloimme valita 2012 jolloin Vuoden ystävä oli Juha Lankinen. ja siitä eteenpäin Vuoden ystäväksi on valittu  Anneli ja Teuvo Kuparinen, Kaija Parkkonen, Hannu Neuvonen, Maarit Liimatainen ja viimeksi Vuoden ystäväksi 2017 valittu Risto Halme.

 

Kartano-koru: Kartano-korusarjan Lahden kartanon ystäville suunnitteli Muotoiluinstituutin korumuotoilun opiskelija nyttemmin arvostettu taiteilija, muotoilija, artesaani kultasepänalalla Wiebke Pandikow. Kartano-korusarjaan kuuluvat hopeiset naisten riipus, korupinssi ja miesten solmiopidile. Inspiraation koruihin Wiebke Pandikow haki valokuvaamalla Historiallisen museon rakennuksen yksityiskohtia.

 

Kartano-leivos: Laktoosittoman valkosuklaisen Kartano-leivoksen Kafé Kartanoon suunnitteli Pulla-Pojat Oy:n nykyisen toimitusjohtaja Kari Virtanen yhdessä

Kartanon ystävien kanssa. Leivos kuten korukin sai innoituksensa museorakennuksesta. Kuorrutuksessa ja korukivessä toistuu rakennuksen vaaleanpunainen sävy.

 

Kartanon kertomaa-kirja: Lahden kartanon ystävien julkaiseman Kartanon kertomaa-kirjan toimittivat Eeva Kärki, Maisa Lappi ja Ulla Lilius. Kirjan alkusysäyksenä oli yhdistyksen vuonna 2012 Historiallisen museon ulkoseinälle paljastettu rakennuksen messinkinen toimintahistorialaatta. Paljastustilaisuuteen saapui satapäinen yleisö, joka koostui suurelta osalta Kartanon alakoulun ja Kauppakoulun käyneistä henkilöistä, joilla oli muistoja aina 1920-luvun lastentarha-ajoista lähtien. Totesimme että muistoista on koottava kirja. Haastattelimme yli 50 muistelijaa. Yhdistyksessä toivoimme keväällä 2015 julkaistun kirjan vahvistavan lahtelaista identiteettiä ja ylpeyttä nostamalla porrasvaloihin lahtelaisen jalokiven kertomalla Fellmanin kartanon elämästä kolmelta eri vuosisadalta.

 

Ruokasalin alkuperäinen kalusto: Lopuksi eräänlaisena saavutuksena on mainittava vuonna 2016 Kartanon ystävien hankkima kapteeni Fellmanin alkuperäinen ruokasalin kalusto. Se sijoitettiin Historiallisen museon Kapteenin huoneeseen, jota museossa kutsutaan huoneeksi 12 ja jota me yhdistyksessä kutsumme Kafé Kartanoksi. Yhdistyksessä saimme tietää, että kalusto olisi kaupan. Järjestimme design-huutokaupan, josta saaduilla varoilla saatoimme ostaa kaluston, jonka aikanaan vaanialainen maanviljelijä oli huutanut 1920-luvun alkupuolella Kartanon pihalla järjestetystä Fellmanin kartanon irtaimiston huutokaupasta. Ruokasalin kalusto siis palasi takaisin kotiin.

 

Yhteistyö Ainopuiston teatterin kanssa: Ainopuiston teatterin kanssa  harjoitettu yhteistyö on ollut antoisaa teatterin aloittaessa vuoden 2016 kesällä alueen historiasta kertovien näytelmien esittämisen Aino-puistossa. Ensimmäinen näytelmä oli nimeltään Kapteeni Fellman ja rullatehtaan Aino. Näihin asti teatteri on esittänyt joka kesä Timo Taulon käsikirjoittamia ja ohjaamia näytelmiä kaupungin historiasta uusia aiheita poimien. Museon ja teatterin yhteistyönä on teatterin näytelmän teemaan liittyen esitysten loputtua järjestetty seminaari. Tämä konsepti, jossa yhdistys on myös mukana on toiminut hyvin ja yleisöä  on riittänyt niin näytelmiin kuin seminaareihinkin.

 

Yhteistyö museon kanssa: Yhdistyksen koko olemassaolohan pohjautuu museonystävätoimintaan. Yhteistyö Lahden museon ja Historiallisen museon kanssa on ollut antoisaa. Museon tutkijat ja asiantuntijat kyntävät omaa työsarkaansa ja me ystävät tuemme eri toimintatavoin sitä. Yhdistyksemme tapahtumien sisältö tulee suurelta osin juuri museon taholta. Olemme järjestäneet useita tutustumiskierroksia, keskustelukävelyitä, luentoja, kahvilatapahtumia, näyttelyihin tutustumisia, joissa museolta olemme saaneet asiantuntemuksen. Kiitos museon koko henkilökunnalle upeasta yhdessä tekemisestä.

 

Nyt on koittanut hetki yhdeksän hienon ja kokemusrikkaan vuoden jälkeen ojentaa viestikapula eteenpäin. Yhdistyksen toiminnassa alkaa uusi vaihe.

 

Historiallisen museon purkuvaihe muuttumassa uuden rakentamiseksi

Lahden historiallisen museon remontin purkuvaihe on takanapäin ja rakentaminen edessäpäin. Ehdoton hyvä uutinen on esteellisyyden poistuminen museon kolmannenkin kerroksen osalta. Tähän astihan kolmas kerros on ollut mahdoton osalle museon kävijöistä ja niinhän ei julkisessa laitoksessa saisi olla. Mutta rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennetaan hissi niin että sillä tavoittaa kaikki näyttelykerrokset.  Ja uusi Lahden perusnäyttelyhän on jo pitkään ollut rakentumassa samaan aikaan kartanorakennuksen rakentumisen kanssa. Perusnäyttelyä paikkakunnalla vierailevat kyselevät.

Matkat ja kuukausitapaamiset ja suunnitellut ideapalaverikahvittelut

Taidan toistaa itseäni, kun totean että yhdistyksemme toiminta kotimuseon kiinniollessa olisi ollut aika hapuilevaa, jollei yhdistyksemme vetovoimaisina toimintamuotoina olisi "käsityönä" rakentaen suunnitellut matkat ja retket ja samoin "käsityönä" toteutetut kuukausitapaamiset. Vapaamuotoisena ikäänkuin klubityyppisenä tapaamisena on vireillä Mariankadun perinteiseen Sinuhen kahvilaan sijoittuvat yhdistyksen jäsenten tapaamiset. Elokuussa otamme hallituksessa asian suunnittelupöydälle ja syyskuussa lähdemme kokeilemasan osana lahtelaisuutta toimien, tuleeko paikalle muita kuin  hallituksen jäseniä. Ideapalavereita kaipaamme. Museokioski on niin täynnä monenlaista kaupunkilaisille suunnattua näyttelyä ja tapahtumia, että sinne yhdistyksen on omien jäsenten vapaamuotoisia tapaamisia turha ujuttaa.

Uuden puheenjohtajan haku

Vetoan taas kerran uuden puheenjohtajan saamiseksi Lahden kartanon ystävät ry:lle. Historiallisen museon korjauksen aiheuttama ”kodittomuusvaihe” on hyvä kohta vaihtaa kapulaa ja sitten aloittaa jotain uutta. Helposti käy niin että kun vuodesta toiseen sama joukko jatkaa, toiminta jää junnaamaan paikoilleen. Olen ollut nyt vuodesta 2011 asti puheenjohtajana, mutta nyt ihan oikeasti  haluan vapauttaa voimavarani, joita vielä on jäljellä, muuhun toimintaan. Museotoiminta ja museonystävyys on yhdistyksen toiminnan aikana sitten vuoden 2011 kokenut innostuksen aallon. Museot kiinnostavat ja niitä on tullut matkailuvaltti. Lahdessa on hienoja museoita ja uutta tulossa! Lahden kartanon ystävät ry on museonystäväyhdistys, joka on ollut mukana paikallisessa ja maanlaajuisessa verkostoitumisessa, kannattamassa muitakin kuin omia hyviä ideoita. Yhdistyksen jäsenet ovat itse konkreettisesti olleet kotimuseossaan toteuttamassa toimintoja yhteistyössä museon ammattilaisten kanssa.

Uusi puheenjohtaja oitis hakuun!  Nyt on uusien tuulien aika. Hieno astuminen parrasvaloihin uusin suunnitelmin Historiallisen museon ja perusnäyttelyn avautuessa vuoden parin kuluessa.

Kesä 2019 on alkanut kertarysäyksellä. Hellelukemat ponnahtivat pilviin heti aurinkoisten säiden mukana. Puolivuotiskausi Lahden katyanon ystävien toiminnassa on mennä hurahtanut vauhdilla. Toimintaympäristömme on muuttunut oleellisesti, kun tapahtumiemme kiintopisteenä ei ole Historiallisen museon Kapteenin huone eli yhdistyksen Kafé Kartano- tila. Vaikka tapahtumia on ollut entiseen malliin, olemme kieltämättä vähän ihmeissämme.

 

Museokioskin toiminta on aktiivista, aika ajoin tapahtumien määrä tuntuu melkein yhtä läkähdyttävältä kuin kesän helle. Lahtelaisille mitä tutuin paikka. Sijainti on loistava. Hienoa toimintaa kahden museon suljettuna ollessa ja rohkaisevaa museoihin harvemmin uskaltautuvien houkuttelemiseksi. Museo on melkein sananmukaisesti tullut lahtelaisten luokse.

 

Lahden kartanon ystävät yhdistyksenä hakee kaiken aikaa vuoropuhelua jäsenistöön päin. Olemme virittelemässä, kuten jäsenkirjeessä jo kerroimme, yhdistyksen jäsenille helppoa kohtaamispaikkaa, johon voimme kerran kuukaudessa piipahtaa keskustelemaan ja kehittämään yhdistyksen toimintaa mahdollisimman vapaamuotoisesti. Paikalla olisi aina yhdistyksen hallitus mahdollisimman monen henkilön voimalla kertomassa yhdistyksen vireillä olevista matkoista, paikallisista tutustumiskohteista, museouutisista ym. Yhtenä ajatuksena mielessäni pyörii jäsenistömme osaamisen paremmin näkyviin nostaminen. Joukossamme on niin monenlaista tietoa ja taitoa, erityisosaamista esim. rakentamisesta, puutarhanhoidosta, lääketieteestä, biologiasta, historiasta, kuvaamataiteista, kirjoittamisesta, yliopistosta, koulumaailmasta, kaupanteosta, uskonnoista, matkoista, teatterista, sukututkimuksesta, urheilusta ym. Jäsenkuntamme on ammattitaustoiltaan, harrastuksiltaan ja kulttuuri-innostukseltaan uskomaton sekoitus henkistä pääomaa, josta aina matkoilla pääsee näkemään pieniä pilkahduksia. Yritetään kuukauden alun kantapöytätapaamisissa löytää keinoja houkutella jäsenistön taitoja yhteiseksi iloksemme.

 

Yhdistyksen jäsenrekisteri on päivitetty. Toissa vuonna jäsenmaksunsa viimeksi maksaneet on yhdistyksen sääntöjen mukaan poistettu rekisteristä. Heitä oli reilut kaksikymmentä. Uusien jäsenten innostaminen mukaan on meidän kaikkien, ei vain hallituksen tehtävä. Kertomalla ystäville yhdistyksen virkeästä, monipuolisesta toiminnasta voit sinäkin omalta osaltasi tehdä PR:ää museonystävien merkityksellisyydestä ei vain museotoiminnan kannalta vaan myös yksilön, jäsenen, mielen avartamiseksi. On niitä hullumpiakin harrastuksia!

 

Yhdistys vetäytyy heinäkuun ajaksi kesälomalle vietettyään sitä ennen Kesäisen illan yhdessä Äiteen ja hänen kilpasiskojensa kanssa. Tulethan sinäkin mukaan. Sinua varten yhdistys toimii!

 

Toivotan kaikille jäsenillemme ja tätä lukeville kesäisen kaunista juhannusta ja rentouttavaa kesän aikaa!

MUSEOKIOSKI 14.2.2019

 

Viimeksi tälle puheenjohtajan palstalle kirjoittaessani minulla ei ollut vielä aavistustakaan Museokioskista. Käsitekään ei ollut vielä ennättänyt Kartanon ystävien korviin.

 

Me Kartanon ystävät aloitimme uuden toimintavuoden hakien luontevaa paikkaa tapahtumillemme. Askarrutti se että tapahtumamme kyllä kiinnostaisivat mutta jos ne pidettäisiin paikassa, jonne on hankala päästä tai sinne pääsisi vain mutkien kautta, ei olisi varmaa pystyisimmekö palvelemaan jäseniämme heidän toivomallaan tavalla. No, tämä huoli osoittautui aiheettomaksi, kun hyytävän jäisenä pakkaspäivänä Kokoelmakeskukseen Sopenkorpeenkin oli saapunut yli kolmekymmentä henkeä! Yksi henkilö ei koskaan yrityksistään huolimatta löytänyt perille, kun jäi väärässä paikassa pois bussista, yksi ajoi ensin bussilla harhaan mutta sitkeili talvimyrskyssä paikalle. Sellaisia me museonystävät taidammekin olla!

 

Sitten avautui Museokioski 6.2.2019 klo 10!  Aivan keskellä kirkonkylää Aleksi 10:ssä lahtelaisille hyvin perinteikkäässä paikassa Kopin aulassa. Ei ihme ollenkaan, että Tapani Ripatin esitys avajaispäivänä keräsi "entisiä nuoria" lahtelaisia tunnelmoimaan paikalle runsain määrin. Yhtäkkiä me Kartanon ystävätkin olimme jo mukana  Museokioskin rivakasti alkaneessa toiminnassa. Aamusta alkaen olimme Ystävänpäivänä verkostoitumassa museon kanssa yhteistyötä tekevien yhdistysten kanssa. Paikalla oli mm. Punapaitojen Antero Veirto, oli Lahden hiihtoseuran senioreita, Päijät-Hämeen taidemuseon ystäväyhdistyksen edustajia ja me Kartanon ystävät. Ystävänpäiväkahvituksemme kutsuvieraille Vuoden ystäville ja museon edustajille pidettiin Museokioskissa iltapäivällä. Helmikuun kuukauden toivottummekin siirrettiin Mastolasta Museokioskille, jossa pidetään myös maaliskuunkin Kuukauden toivottu. Huomaatteko? Me ikään kuin lennosta sujahdimme luontevasti mukaan. Yhdistyksemme jäsentapahtumat pidetään aina, kun tarve ja mahdollisuus on, tässä museon uudessa tilassa. 

 

Museokioskin suosio on ollut valtava. Tämä muutto kaikkien vaiheiden jälkeen juuri tähän kohtaan, kun museoharrastus ja kiinnostus museoihin ylipäätään on kaiken aikaa lisääntymässä, on merkille pantava asia nimenomaan Lahdessa. Helmikuussa Kuukauden toivottu- tilaisuuden jälkeen minulle kerrottiin, että Museokioskissa oli siihen mennessä, 14 päivän aikana avajaisista lähtien (maanantaisin Museokioski on kiinni) käynyt 3000 vierailijaa. Huikea määrä!

 

Museokioski on paikka, johon voi poiketa hetkeksi vain olemaan, kysymään ja ihmettelemään. Seinillä on vaihtuvia Julistemuseon näyttelyitä, on museokauppaa, on kirjoja, joita voi tutkia rauhassa. Se on urbaani poikkeamispaikka. Ilahduttavaa että lahtelaiset ovat paikan näin avosylin ottaneet vastaan.

 

Me Kartanon ystävien hallituksessa mietimme, miten voisimme tehokkaammin käyttää Museokioskia kertoaksemme yhdistyksemme toiminnasta lahtelaisille. Asia on työn alla ja tulee esille maaliskuussa museon kanssa pitämässämme yhteispalaverissa. Museokioski on mahdollisuus myös meille.  Siinä tulemme tarvitsemaan teidän,  jäsentemme apua. 

 

PS. Poikkeapa Museokioskille, kävele pitkän tilan perälle, istahda siellä olevalle sohvalle ja katso Aleksin suuntaan. Iso ikkuna on kuin taulu alati vaihtuvine urbaaneine näkymineen. Ja rentoudu!

 

 

 

 

 

Uusimmat kommentit

27.11 | 18:50

Kaikki sivulla oleva koettu.

...
02.02 | 13:08

Kiitos, Saara, tarkkasilmäisyydestäsi. Aika hassu kirjoituserhetys. Nyt se on korjattu. Hymyillen kirjoitan vastautani sinulle.

Terveisin
Ulla Lilius

...
02.02 | 12:12

Yritin vain sanoa että tuolla on kirjoitusvirhe.. siinä lukee että 3 PERÄSTÄ lentänyttä lasta.. luulen että tarkoitit pesästä

...
22.10 | 09:23

Terveisiä Nanna Salmelle Ruotsista Uppsalasta , Kaija

...
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS