Vajaan puolentoistavvuoden toiminnan tuloksena Lahden kartanon ystävät ry:n puheenjohtajana olen oppinut paljon kotikaupungistani ja laajemmin alueesta jolla asun, Päijät-Hämeestä.
Oma motiivini olla mukna perustamassa
museonystäväyhdistystä Lahden kartanon ystäviä, on aika itsekäs, sen myönnän. Olen halunnut tietoa enemmän asuinpaikkani menneisyydestä. Olen kaikki ne vuodet, jotka olen Lahdessa asunut, reilut 30 vuotta,
ihmetellyt sitä että miksi emme ole reilusti ylpeitä hienosta ajoin hyvin dynaamisesta kaupungista, joka pitkään oli Suomen nuorin kaupunki. Kaunis sijainti, hieno menneisyys kaupan solmukohtana, kauniin sisämaan vesistön
äärellä. Haluan omalta osaltani olla vahvistamassa lahtelaista ja päijäthämäläistä ylpeyttä alueen moni-ilmenisestä menneisyydestä. Kulttuuri-identiteetistä jolla on omat ominaispiirteensä.
Parina hiljaisena Kafé Kartanon lauantaina olen emäntävuoroni ratoksi käynyt tutkimassa Museokaupassa erityisesti kirjoja jotka käsittelevät alueen menneisyyttä, Siellä on koulukuvauksia, paikallisisa tarinoita,
arkeologiaa, arkkitehtuuria ym.
Olen lueskellut ostamaani dosentti Hannu Takalan englanninkielisen väitöskirjan suomenkielistä käännöstä Lahden Ristola ja Etelä- Suomen varhaisen jääkauden
jälkeinen asuttaminen. Nyt tiedän ja uskon että Lahden Ristolasta on löytynyt jääkauden jälkeiseen pioneeriasutukseen ajoitettavia piilöytöjä. Niiden avulla pystytään selvittämään muutakin
eteläisen Suomen asutusta. Nyt minun on selvennettävä itselleni vielä mitä Kunda -Butovon- kulttuuripiirillä tarkoitetaan,koska Ristolan löydöt liittävät alueen Kundan kulttuuriin ja mesoliittiseen Kunda-Butovon
kulttuuripiiriin. Huh, ei pieni pääparka tajua kaikkea, mutta elämää on joka tapauksessa ollut vain viisi kilometria Lahden torilta etelän suuntaan Porvoonjien yläjuoksulla n 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ja joku
väittää että kulttuurimme on niin nuorta!
Toinen kirjanen jonak löysin Museokaupasta, heti siitä oven pielestä vasemmalta, aivan liian huomaamaton kirja sisältönsä arvoon nähden muiden paksumpien
kirjojen lomassa. Se on nimeltään Lahti Arkkitehtuurikohteita, jo v 1995 ilmestynyt Irmeli Paasikiven toimittama ja työryhmän Anneli Hellsten, Seppo Markku, Riitta Niskanen ja Päivi Siikaniemi laatima tietopankki lahtelaisista rakennuksista.
Kirjan esipuheessa todetaan että se on tarkoitettu ei vain muualta käymässä oleville kongressivieraille vaan myös Lahden kaupungin asukkaille. Siis myös minulle. Ja toden totta, kirjasen avulla olen tutustunut ihaniin lahtelaisiin
taloihin, löytänyt arvorakennuksia laatikoiden keskeltä. Kirjasen avulla olen saanut sisältöä viikonlopun kävelyretkiini ja olen se kädessäni toiminut oppaana vierailleni. Lahden kaunein rakennus, varsinainen jalokivi
on Lahdenkatu 4:ssä sijaitseva arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema Lahden kartano.