Puheenjohtajalta 2020

Linja-autoaseman kello käy kahta.
Muutosten tuulet puhaltavat Vanha linja-autoasema ja Fellmanin kartano v. 2018

 

Yhdistyksen syyskokouksessa tupa oli täynnä. Tosin Riitta Niskasen esitelmällä Tapanilan ainutlaatuisesta puutaloalueesata taisi olla merkitystä niin että syyskokouksessakin jäsenistöä oli paikalla. Kysyessäni Riitta Niskaselta esitellessäni hänet, unohdinko pois jonkun tärkeän tittelin kun mainitsin niistä dosentti ja rakennustutkija, hän totesi: - Rouva. Rouva Niskanen on todellinen museon ammattilainen, jonka asiantuntemus ja tapa kertoa on äärimmäisen kiinnostava. Niin oli tälläkin kertaa. Tutkailen uusin silmin ja toisesta näkövinkkelistä lähellä kotiani olevan Tapanilan tontteja ja taloja ja niihin tehtyjä uudistamistoimenpiteitä. Riitta mainitsi että tehdyssä haastattelututkimuksessa alueella asuvat  olivat sitä mieltä että naapurin tekemät  muutokset olivat huonoja mutta  omat juuri oikeanlaisia.

 

Syyskokouksessa ei löytynyt ehdokasta uudeksi puheenjohtajaksi, vaikka olin hyvissä ajoin jo elokuussa ilmoittanut, että olen mieluusti väistymässä. Muutamia henkilöitä tiedän taivutellun, mutta eivät olleet ehdokkaat taipuneet. Selvittelin yhdistyksemme sääntöjä lukien yhdessä tuttavajuristini kanssa, mitä tapahtuu, jos minä puheenjohtajana sanon jyrkästi että tämä oli tässä ja kiitän kauniisti. Juristin mukaan puheenjohtajaehdokkaan puuttuminen, koska Lahden kartanon ystävät ry:n puheenjohtajan valitsevat nimenomaan jäsenet syyskokouksessa  ja se että vasta puheenjohtajavalinnan jälkeen valitaan eri ”pykälässä” hallitus, aiheuttaan sen että hallitusta ei saada muodostettua. Jokaisella yhdistyksellä pitää olla puheenjohtaja, joka allekirjoittaa yhdistystä koskevat asiapaperit. Toiminta vaikeutuisi, jollei puheenjohtajaa saataisi valittua ja suorastaan pysähtyisi. Tiesin varautua siihen, että uutta puheenjohtajaehdokasta ei ehkä olisi ehdolla syyskokouksessa ja ehdin miettiä omaa ratkaisuani.

 

Lahden kartanon ystävät ry: hyn on aivan vuoden loppuun saakka liittynyt jäseniä, viime viikolla yksi ainaisjäsenkin. Se kertoo siitä, että yhdistys tekee paljon asioita oikein ja sopivan monipuolisesti. Yhdistys joka on menestystarina lahtelaisessa, liian usein kielteisessä toimintaympäristössä, ansaitsee arvoisensa jatkumon.

 

Minulle tietenkin yhdistys on ollut ja on tärkeä, en muuten olisi sitä ollut perustamassa yhdessä Eeva Kärjen ja Jari Pajalan kanssa. Tiedän että museonystäväyhdistystä tarvitaan ja museonystävyys on innostava harrastusmuoto. Tiedän senkin, että museolla meitä arvostetaan ja olemme eräänlainen helpotus, resurssi, tapahtumien yhteydessä, sillä olemme aina pyrkineet toimimaan  Historiallisen museon arvon ja miljöön mukaisesti, jopa vaivaa nähden sen kohentamiseksi. Kafé Kartano kaupungin kauneimpana kahvilana vapaaehtoisvoimin tapahtumien yhteydessä toimivana ei ole ihan vähäinen saavutus. Ajatelkaa museon sokkeloita ja portaita ja ahtaita keittiötiloja, siellä emäntämme Viipurin Pyöreän tornin esiliinoissaan kiikuttavat kahvia ja leivonnaisia rappuja ylös ja likaisia astioita alas. 

 

Mieleeni on jäänyt monta mukavatunnelmaisia hyvin suunniteltua yhdistyksen matkaa, joka on opettanut meille uutta. Olemme käyneet Tallinnassa, Riiassa, Viipurissa, Ahvenanmaalla ja kolunneet toinen toistaan mielenkiintoisempia kartanoita kotimaassa, tutustuneet Lahden ainutlaatuisiin taidelaitoksiin jne. Ja kaupan päälle jäseniltamme, joissa on muisteltu, kerrottu ja kuultu ihmeellisiä asioita.

 

Vielä puheenjohtajuudesta sen verran, että en voi olla edesvastuuton ja noin vain jättää kaikkea tätä ja kaikkia kannustavia, mukavia, osaavia jäseniämme ja sanoa: Heippa, pärjäilkää. Minä siis jatkan puheenjohtajana  ja toivon että yhdessä teemme vuodesta 2017 kaiken tämän maailman mekkaloinnin keskellä mukavan vuoden. Uudessa hallituksessa, niin kuin edellisessäkin oli, on paljon osaamista ja erityisen paljon luovuutta. Hallituksessamme on journalistia, teatterinohjaajaa, kuvataiteilijaa, korumuotoilijaa, professoria. On kielitaitoa arabian alkeista ruotsin, viron, saksan ja englannin osaamiseen. Tehdään siitä hyvä tiimi.

 

Kiitän lämpimästi hallitustyöskentelyn jättäviä Sirkku Blinnikkaa, Pirkkoa Aroa ja Erja Wiikiä. Haasteita riitti, selvisimme yhdessä niistä. Iloitsen siitä, että kaikki kolme ovat luvanneet olla käytettävissä, jos apua tarvitaan.

 

Vuoden alussa esittelemme uuden hallituksen tarkemmin jäsenistölle ensimmäisessä jäsenkirjeessä ja näillä nettisivuillamme. Järjestäydymme  tammikuun 2017 alkupuolella. Ja siitä sitten alkaa yhetinen matkamme kohti Suomi 100-juhlavuoden haasteita ja aivan aluksi Lahden MM 2017- haasteita. Sen verran jo tiedämme että 27.2.2017 Historiallisen museon ovet ovat auki, ja puistossa järjestetään entisajan  hiihtokoulu MM-turisteille. Me Kartanon ystävät ehkä tarjoilemme mustikkakeittoa ja ainakin lämmintä glögiä nestetasapainon ylläpitämiseksi.

Eli iloisin mielin kohti uutta  kuluneesta vuodesta toisiamme kiittäen.

Omalta osaltani toivotan kaikille yhdistyksemme jäsenille  

Hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta!

 

 

oik- Kaiteessa Kartanon ystävien tekemä kukkaseppele joka ojennettiin Elokuisessa illassa teatteriesityksen päätteeksi näytelmän kirjoittaneelle ja ohjanneelle Timo Taulolle ja Ainopuiston teatterin näyttelijöille yhteisöllisyyden symbolina kiitokseksi hienosta esityksestä.

 

 

 

 

 

Syksy alkaa jo näkyä luonnossa ja kotipihan istutuksissakin. Rautatieläisen omenapuun sato alkaa kypsyä. Kevät ja kesä tuntuvat kiitäneen sujahtamalla melkein syksyyn.

 

Yhdistyksen toiminnassa oli heinäkuussa tauko.  Kuitenkin taustalla hallituksen toimesta täyttä päätä rakennettiin elokuun Kartano-seminaaria, Elokuista iltaa ja syksyn kulttuuriretkeä Helsinkiin. Jokainen näistä tapahtumista vaatii kutsujen laatimista, ilmoittautumisten vastaanottoa, varmistamista ja käytännön järjetelyjen toimivuuden tarkistamista. Varapuheenjohtajan suunnittelema ja vetämä Kartano-seminaari kiinosti ja veti kahvilan täyteen kuulijoita. Seminaari oli hyvä johdanto näytelmän Kapteeni ja rullatehhtaan Aino kenraaliharjoitukseen ja sitä seuraaviin esityksiin, joista yksi muodosti Elokuisen illan pääohjelmanumeron.

 

Yhdistys on ollut alusta asti tukemassa Ainopuiston yhteisöllisen teatterin ensimmäistä produktiota, joka liittyy kiinteästi Historiallisen museon eli Lahden kartanon rakentajaan August Fellmaniin, häneen ja rakennukseen liittyviin eri vaiheisiin. Nyt tiedetään että Ainopuiston teatterin esittämä Kapteeni ja rullatehtaan Aino oli menestys. Yhdistyskin voi vähän röyhistellä tyytyväisyyttään saadessaan olla omalta osaltaan tukemassa tämänkaltaista kulttuuria Lahdessa.

 

Syksy koittaa. Syyskokous on marraskuun 29. päivänä. On alettava hakea yhdistykselle uutta puheenjohtajaa. Hakeminen on käynnistettävä mahdollsimman pian, sillä marraskuun loppu on yllättävän pian. Hallitus aloittaa jo syyskuussa syyskokouksen valmistelun. Se tarkoittaa mm.  MM-kisavuoden ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen taipaleen huomioimista vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Olen vuoden lopussa toiminut yhdistyksen puheenjohtajana koko sen olemassaolon ajan eli kuusi vuotta. Muuan amerikkalainen professori totesi liikeyritysten toimitusjohtajien toimiaikaa tarkastellessaan, että seitsemässä vuodessa toimiva johtaja on antanut kaikkensa ja on aika vaihtaa uusi vetäjä kehiin. Minusta kuusi vuotta on sopiva aika ja tunnen että olen antanut kaikkeni. Nyt on aika uudistua ja vaihtaa uusi vetäjä kehiin. Haluan ilmoittaa asian selkeästi tässä vaiheessa että jäsenistö voisi ajoissa aloittaa aktiivisen uuden puheenjohtajan "headhuntingin"

 

Lahden kartanon ystävät ry on minulle erityisen rakas yhdistys. Sen perustamisvaiheet keväällä 2011 ovat hyvin mielessäni. Aloitimme lennokkaasti Suvi alkaa Kartanosta-tapahtumassa museon telttakatoksessa omalla esittelypöydällä, johon monistimme Kärjen Eevan ideoiman ja museon toimiston kanssa yhteistyönä toteutetun esitteen. Teimme tehokasta PR:ää museonystävänä toimimisen iloista ja saimme muutaman jäsenenkin houkuteltua, mutta ensimmäinen Elokuinen ilta oli mainio tapatuma, jota juhlimme 52 vieraan kanssa. Haitari soi, aurino paitoi - ja Kartano oli paketissa. Viittilöimme pihalla rakennusta kohden vakuuttaen sieltä paljastuvan entistä kauniimman Kartanon. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksellä  oli jo yli 20 jäsentä. Nyt on 215.

 

Mikä minulle on ollut, on nyt ja on tulevaisuudessa tärkeää museonystäväyhdistyksessämme? Se on ehdottomasti se että jokainen jäsenemme, joka tulee mukaan mihin tahansa yhdistyksen tapahtumaan, Kuukauden toivottuun, retkeen, matkaan, tai joka ottaa yhdistykseemme yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla, saa tunteen että hän on tärkeä ja iloinen välittömyys saa hänet viihtymään yhteisössämme. Me toimimme Historiallisen museon tukena, PR-apuna, lisäarvona kiinteässä yhteistyössä museon tutkijoiden ja koko henkilökunnan kanssa. Museolta me saamme sisällön tekemiseemme. 

 

Tämä vuosi 2016 on kaikessa innostavuudessaan ollut monista syistä melko rankka puheenjohtajalle. Arvostan kovasti sitä työtä, jonka edellinen Kafé Kartanon toiminnasta vastannut Ulla Thil teki vetäessään kahvilatoimintaa jugennäyttelyn ja sittemmin vuoden tauon jälkeen Viipuri, mon amour-näyttelyn aikana hankkien vapaaehtoisemännät, pestessään likaantuneet tekstiilit, pöytäliinat, jugendesiliinat ja Viipuri-esiliinat unohtamatta leivonnaisten ym.hankintojen tekemistä. Valtava urakka.

 

Tänä vuonna sovimme että puheenjohtaja vastaa myös kahvilan toiminnasta. Kahvilahan on, kuten niin monesti on todettu, yhdistyksen tärkeä "lippulaiva". Tuunnustan rehellisesti että kahvilanpitäjänä toimiminen on verottanut valtavasti puheenjohtajan voimavarojani.Puheenjohtajuus tuo niin paljon muutakin, tapaamisia, yhteydenottoja ja lisäksi hallituksen kokouksien valmistelu ainakin ajatustasolla, vaikka sihteerihän ystävällisesto esityslistan ja pöytäkirjan laatii. Äsken mietin näitä ja muitakin asioita silittäessäni pesemiäni tekstiilejä. Eli en suosittele jatkossa että puheenjohtaja ottaa vastuualueekseen kahvilatoiminnan. Se on liian raskasta, jollei rajoita yhdistyksen toimintaa vain kahvilanpitoon.

 

Vireän ja tasokkaan yhdistyksen toiminta on helposti itseään ruokkivaa. Kun on mukavia ja antoisia tapahtumia, ja ne on "fiksusti" hoidettuja, niitä toivotaan lisää. Yhdistyksen toiminta yhteistyökykyisyydessään tuo helposti uusia yhteistyöpartnereita. On tärkeää osata karsia tekeminen "ihmisen mittaiseksi", mutta niin että jäsenet tuntevat saavansa yhdistykseltä jotain tärkeää.

Toivon että yhdistyksen toimintaa jatkossa leimaisi ilo, mutkattomuus ja hyvä keskinäinen yhteistyö pitäen mielessä että museonystävyys on antoisa ja mukava yhteinen harrastus!

 

Uusimmat kommentit

27.11 | 18:50

Kaikki sivulla oleva koettu.

...
02.02 | 13:08

Kiitos, Saara, tarkkasilmäisyydestäsi. Aika hassu kirjoituserhetys. Nyt se on korjattu. Hymyillen kirjoitan vastautani sinulle.

Terveisin
Ulla Lilius

...
02.02 | 12:12

Yritin vain sanoa että tuolla on kirjoitusvirhe.. siinä lukee että 3 PERÄSTÄ lentänyttä lasta.. luulen että tarkoitit pesästä

...
22.10 | 09:23

Terveisiä Nanna Salmelle Ruotsista Uppsalasta , Kaija

...
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS